Oikeaan aikaan väärässä paikassa

Kerrankin oli kunnon hellepiäivä jo toukokuussa. Hikoilin teepaidassani kadunkulmassa ja yritin hahmottaa kartasta olinpaikkani. Olin jo myöhässä mutta samalla liian kuumissani jaksaakseni juosta. Onnekseni tiesin, että tyttö, jota olin menossa tapaamaan, ei panisi pahakseen myöhästymistäni. Ohjeiden mukaan saavuin hyvin hoidetulle talolle ja painoin tyylikästä ovikellon nappia.

Mitään ei tapahtunut. Yritettyäni muutaman kerran uudelleen kiersin talon ympäri puutarhan puolelle. Kokeilin takaovea. Se oli lukossa. Olin ymmälläni: luulin olevani varma ajasta ja paikasta. Pihapiiri oli varsin viihtyisä. Puutarhaa ympäröi muutama omakotitalo eikä sitä oltu paloiteltu osiin aitaamalla, vaan se näytti olevan yhteistä aluetta.

Katselin autioita ikkunoita ja vihelsin saamatta vastausta, joten päätin istuutua nurmikolle ihmettelemään. Hetken kuluttua viereisen talon keittiön ovi aukesi ja puutarhaan saapui iloinen tyttö. Maria hymyili juuri sitä vinoa hymyään, johon joskus olin ollut ihastunut. Tarkemmin ajatellen siitä ei tainnut olla kuin kolmisen vuotta. Nyt olin joka tapauksessa ihan asiallisilla asioilla, lainaamassa erästä paksua ja hyvää matkaopasta, jonka ainoa huono puoli oli siinä ettei se yleensä mahdu mukaan matkalle, vaan täytyy lueskella kokonaan etukäteen.

Maria sanoi kyllä kuulleensa tuloni ja pahoitteli sitä että jouduin odottamaan hetken. Sain kouraani kannullisen sitruunalla terästettyä jäävettä, ihanaa. Maria kertoi pitävänsä huolta sekä omien vanhempiensa että näiden naapurien talosta muutaman viikon ajan. Vanhempien taloa remontoitiin sisältä joten naapurit olivat pyytäneet Mariaa asumaan talossaan. Luontaisetuna sai kuulemma syödä täyden pakastimen ja kellarin tyhjäksi.

Naapureilla oli yhtä hieno talo kuin Marian vanhemmillakin. Nousimme keittiön portaita sisään. Menimme peremmälle avaraan olohuoneeseen ja Maria avasi oven puutarhaan. Asukkaat olivat kuulemma jossain Kamerunissa matkoilla ja neiti olikin tehnyt olonsa sillä aikaa mukavaksi. Lattialla oli tyynyjä, tiskaamattomia astioita ja ulkomaisia naistenlehtiä. Televisiota vastapäätä lattialle oli aseteltu leveä patja.

Maria oli tyttönä ihana sekoitus päättäväistä tappelijaa ja reilua ystävää. Hän oli yleensä tottunut saamaan mitä halusi; oikeastaan hänen elämänsä oli kai ollut aika helppoa. Maria osasi ajatella asioita myös muitten näkökulmasta, ja se teki hänestä arvokkaan keskustelukumppanin.

Vasta nuojatuolille jätetty minihame sai minut huomaamaan että Maria oli ollut koko ajan kotoisasti pikkuhoususillaan. Istahdin ja nojasin sievään hameeseen. Maria pahoittelikin vähäpukeisuuttaan ja sanoi heti hakevansa jotain ylleen, jos näkymä häiritsi minua. Kohautin olkapäitäni ja sanoin yhtyväni itsekin muotiin jos vain olisin omassa kodissani. Maria pyysi minua olemaan sitten kuin kotonani ja riisumaan housuni ja katosi keittiään etsimään jäätelöä.

Riisuin kieltämättä tukalat farkkuni ja heitin ne minihameen seuraksi. Maria tuli keittiöstä kantaen kahta komeaa jäätelöannosta ja naureskellen tuskaili helleviikon kuluneen herkuttelun parissa, mikä tietäisi lisäkiloja. Neiti pyrähti ympäri, esitteli hymyillen pakaroitaan ja sanoi lihonneensa viime aikoina. Ilmaisin vastalauseeni; Marialla oli aivan ihana vartalo, ryhdikäs selkä, suorastaan runollinen kaulan seutu ja pyöreämuotoinen unelmapeppu. Sanoin rehellisen mielipiteeni siitä, että hänen olisi turha murehtia mittojaan.

Tiedustelin, mikä lattialla lojuneissa lehdissä oli parasta luettavaa. Marian mielestä niissä oli paljon turhaa, mutta paljon ihan kiinnostavaakin asiaa, kuulemma sellaista mitä pojatkin haluaisivat tietää. En uskonut. Sainkin sitten pidemmän puolustuspuheenvuoron asiasta. Keräsimme pinon lehtiä ja istuuduimme patjalle lueskelemaan niitä tarkemmin. Ensimmäinen artikkeli kertoi siitä, miten nuori nainen pärjää voittajana miehisellä työpaikalla. Toinen opasti unohtamaan peruutetut treffit. Kolmas käsitteli seikkaperäisesti jalkojen hemmottelua ja neljäs kertoi sen, mistä asioista miehet puhuvat keskenään. (Oi ei, kielsin kaiken.)

Toisen lehden alkupuoli oli melkein kokonaan uimapukuja. Sitten tuli vastaan 50-kohtainen rohkean (?) erotiikan opas. Kymmenen ekaa kohtaa olivat aika yllätyksettömiä. Kohdassa 17 kehoitettiin naista laskeutumaan mahallaan makaavan kumppaninsa päälle ja purevan niskaan. Epäilin toimittajan tempaisseen idean hihasta. Maria kapusi varoittamatta pääleni, painoi pääni patjaan ja todella purikin niskaani. Uuuhh-aaaaahhh-ooh kiljaisin ihastuneena ja peruin sanani. Tempun seurauksena pippelini alkoi kiusallisesti herätä, joten jouduin jäämään mahalleni. Nauraen luimme kohtia läpi ja lusikoimme jäätelöä. Alkuperäinen käyntini syy alkoi jotenkin häipyä mielestä.

Yhdessä kohdassa rohkaistiin kokeilemaan pepun hyväilyä ja vähän pidemmällekin menemistä. Asentoja suositeltiin useampia, ja kokeilumieli olisi hyväksi. Ohjeen mukaan useimmista asennoista voisi nauttia vaikka rauhassa paikallaankin ollen.

  - Tosi rohkeeta, mekin pystyttäis tuohon, ehdotti Maria.
  - Ketkä me, kyselin ja sain pian tyynystä päähäni aika lujaa.
  - Älä viitti, se vois tuntua joskus ihan hyvältä, jatkoi Maria pohdiskelujaan.

Luettelon loppupäässä oli vinkki joka sai meidät molemmat nauramaan. Sen mukaan kumpikin saisi riisua toisen osapuolen aika hankalalla mutta parhaimmillaan hauskalla tavalla: riisuja makaisi selällään, ja suu olisi ainoa mitä saisi liikuttaa. Riisuttava puolestaan joutuisi asettumaan sopiviin asentoihin jotta toinen osapuoli saisi näykittyä tältä vaatteet pois.

Tuumasta toimeen. Maria riisui ensin teepaitani, ja bokserit lähtivät pois vielä helpommin. Mukavana yllätyksenä Maria nuolaisi jäätelönkylmäällä kielellään pallejani, ihan noin vaan ohimennen. Itse selviyidyin riisujan hommasta hitaammin. Marian paidassa oli hyvin suuhun sopivat napit, mutta niiden avaaminen olikin sitten hankalaa. Paidasta päästyäni jäljellä oli enää sukat ja pikkuhousut, koska Maria muiden käytännöllisten tyttöjen tapaan ei pitänyt rintaliivejä kotosalla. Hampaani säästyivät askartelemiselta ja sain katsella ihanien, kartiomaisten rintojen puuhailua yläpuolellani. Sukat olivat keltaiset ja puhtaat, vain aavistuksen kesäkosteat, ja lensivät ongelmitta patjalle. Pikkuhousut olivat pehmeät ja sileästi ihonmyötäiset.

Maria laskeutui kasvojeni ylle puolittain kyykkyyn. Rohkeasti päätin yrittää nyhtää naisellisia alkkareita naisellisimmasta paikasta mutten saanut leukojani tarpeeksi hellävaraiseen kulmaan. Maria tuoksui pimpin kohdalta kieltämättä hieman pissalle. Tai no, mitäs ihmettä siinä oli. Peppupuolelta riisuminen onnistui helpommin. Otin hitain vedoin housut pois. Samalla nenääni pyörähti mieto kakan tuoksu, vieläpä ilmeisen tuoreen kakan. Samassa keksinkin miksei Maria ollut tullut heti avaamaan. Oikeastaan haju ei tuntunut mitenkään pahalta, vaan pikemminkin lempeän luonnolliselta.

Maria vaihtoi asentoa ja naisellinen pikku peppureikä viivähti hetken suoraan yläpuolellani. Reikä oli siisti, kuten Marialta sopi odottaakin, ja kaikin puolin suloinen. Mutta tuoksu oli jäljellä ja se tuntui varsin viehkolta. Tunsin pippelini viestittävän minulle haluaan tutustua kyseiseen paikkaan lähemminkin. Hämmennyin omasta mielentilastani ja tunsin punastuvani. Pohdin luontevaa tapaa tunnustaakseni, että takaovi alkoi kiinostaa minuakin. Tajusin käyttää tilaisuutta heti hyväkseni ja nuolaisin neidin suklaansävyistä pikku reikää. Kiljahdus kertoi kieleni osuneen hyvin.

Maria pyörähti mahalleen, heilautti sääriään innostuneesti ja ojensi jalkateränsä hierottavaksi. Otin pöydältä voidepurkin, kaadoin siitä käsiini ja puristelin lujasti Marian jalkateriä.

  - Miten olisi, kysyi Maria vekkulisti, näennäisen viattomalla äänellä.
  - Niin mikä, kysyin pysytellen diplomaattisesti tajuamattomana.
  - Jos me sitten vaikka kokeiltais sitä.. 
  - Okei, sanoin hiljaa.

Pisti miettimään. En ollut ikinä aikaisemmin uskonut tuntevani vetoa siihen, että laittaisin pippeliäni tytön peppureikään. Mutta nyt huomasin kiihottuvani jo ajatuksesta; tunsin taas kiihtyviä sydämenlyönnin kaikuja jalkovälissäni. Ajattelin, että olisi hyvä pitää silti jarruja päällä, ettei asia menisi sähläämällä piloille.

  - Onko mulla kaunis peppu, tiedusteli Maria uteliaana.
  - Se on aarre. Upea. Todella hieno.
  - Eikse ole kaikilla tytöillä kaunis?
  - No ei ole. Sulla vasta on AARRE.
  - Ooh.. No, tervetuloa!
  - Mutta jos se on jo varattu, päätin vielä pitkittää vähän.
  - Siis mitä?
  - Siis jos siellä on jo täyttä!
  - ...äh ...hölmö, en mä nyt kysyis jos se niin olis. 

Tunsin pippelini heräävän toden teolla. Maria huomasi tapahtuman ja helli ulokettani voidelluin käsin. Suutelimme pehmeästi, ja otin vuorostani voidetta ja ojensin käteni Marian lantion taitse pepulle asti. Paijasin sormillani Marian pientä reikää, joka tuntui lämpimältä ja pehmeältä. Maria laittaitui raukeasti selälleen makaamaan ja nosti jalkansa rennosti koukkuun. Asettauduin makaamaan hänen vierelleen ja jatkoin hyväilyä. Välillä painoin sormea pehmeästi sisään asti, mihin Maria vastasi ujoin huokauksin. Yhtä hitaasti vedin sormeni ulos ja hieroin lempeästi reiänympärystäkin. Paineluni tuntui Mariasta silminnähden hyvältä, ja se tuntui jännältä minustakin. Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, sormeni ei ihan puhtaasti selvinnyt puuhasta, mutta patjalla lojuneet bokserini eivät myöskään panneet pahitteeksi sitä, että käytin niitä välillä pikku pyyhkeenä.

  - Tule, Maria kuiskasi pitkän ja rauhallisen hyväilyn jälkeen.

Pippelini teki varovasti tuttavuutta neidin pepun kanssa. Samalla Maria hieroi selkääni ja hymyili silmät loistaen. Sisään liukuminen tapahtui hitaasti ja tuntui upealta meistä kummastakin. Pippelini sai ystävällisen ja hyvin lämpimän vastaanoton. Varsinkin sen tyvi tunsi Marian pepun tiukan syleilyn, mikä sekin oli tosi nautinnollista.

Maria piti edelleen jalkansa koukussa. Katselimme toisiamme innostunein silmin. Tuntui hassulta, että pippelini ei ollutkaan pimpissä, vaan tämän ihanan naisen pyllyssä. Käytimme pitkän tovin aikaa ja maltillista intohimoa kuolaiseen suudelmaan, minkä seurauksena pippelini voimistui entisestään siellä jossain. Tunsin samalla, kuinka pimpistä tihkui lämmintä kastetta, joka valui pienemmässä ja piukemmassa reiässä olleen pippelini tyvelle.

Maria huokaili hiljaa ja sulki silmänsä. Painelin vaimeasti, välillä lyhyemmin, välillä pidemmin ja näin hänen tulevan heikosti kananlihalle. Maria kiemurteli raukeasti ja värisi sylissäni. Olin itsekin jossain korkealla yläilmoissa. Nautiskelimme pitkään, anaaliseksi tuntui jotenkin niin yllättävän hyvältä, ettei kummallekaan tullut mieleen edes vaihtaa asentoa. En tiedä, kauanko siinä halailimme, mutta lopulta pippelini ja Marian kaunis peppu ottivat yhteisen hetkensä tiukasti vastaan. Laukeaminen tuntui suunnattoman hyvältä. Nukuimme yön sylikkäin ja heräsimme seuravana päivänä vasta puolilta päivin.

Aamupalakin maistui puutarhassa ikimuistoisen hyvältä. Ja vielä parin päivän jälkeenkin pippelini tuoksui miedosti kakalle, mikä oli kylläpelkästään suloinen asia.